Kaupallinen yhteistyö: Närpiön Vihannes
Harva tulee marketissa miettineeksi, miten kotimaiset kasvihuonevihannekset päätyvät Närpiön Vihanneksen tuttuihin laatikoihin. Satokausikalenteri lähti retkelle Svenn Sigg Ab:n kasvihuoneelle, jossa viljelijä Patrik Sigg kasvattaa tomaatteja Närpiön Vihannekselle.
Taimesta tomaatiksi
Sven Sigg Ab on Suomen suurin tomaatintuottaja. Viljelyalaa Siggin kasvihuoneista löytyy 9,2 hehtaaria, ja yhdellä hehtaarilla voi kasvaa jopa 25 000 tomaatintaimea. Kaikkiaan tilalla kasvaa siis noin 230 000 tomaatintaimea, ja yksi taimi tuottaa noin 40 kiloa tomaatteja –melkoinen tomaattitaivas siis!
Koko sato ei kypsy samanaikaisesti, vaan joka kuudes viikko taimet vaihtuvat jossain päin tarhaa. Uudella taimella kestää kahdeksan viikkoa pusertaa ilmoille ensimmäiset närpiöläiset tomaatit. Vanhat taimet murskataan ja jalostetaan kukkamullaksi.
Patrik Sigg on ottanut tarhallaan käyttöön monia kestäviä tuotantomenetelmiä. Ylimääräinen kasteluvesi kierrätetään ravinteineen, mikä on suuri vastuullisuusteko. Tarhalla on tehty näin jo puolentoista vuoden ajan, ja menetelmän tuomat ympäristö- ja kustannussäästöt ovat inspiroineet muitakin Närpiön Vihanneksen viljelijöitä toimimaan samoin.
Lisäksi Siggin tomaattitarhan pihalla on oma vesilaitos, joka kerää sadeveden talteen. Vettä kerää myös kasvihuoneen kosteudenpoistaja, joka oli välttämätön hankinta, kun Sigg otti käyttöön led-valot tomaatinkasvatuksessa. Kosteudenpoistaja kerää kasvihuoneen ilmasta hurjat 100 000 litraa vettä vuorokaudessa, joka niin ikään päätyy kierrätykseen.
”Jos ei olisi kosteudenpoistajaa, pitäisi tuulettaa. Tällöin kasvihuoneesta häviää kosteus, lämpö ja hiilidioksidi, ja ne menisivät ilmakehään”, sanoo Sigg.
Tulevaisuudessa teknologian kehitys jatkuu, sillä Sigg ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua robotit hoitavat kaiken viljelyyn liittyvän työn kasvihuoneilla.
Vielä toistaiseksi ihmisen työpanos on kuitenkin välttämätön, mikä tulee selväksi Närpiön Vihanneksen pakkaamolla.
Laadunvalvonta on käsityötä
Kun viljelijät ovat kasvattaneet tomaatit, ne tuodaan Närpiön Vihanneksen pakkaamolle. Suurin osa Närpiön sopimusviljelytiloista toimii 15 kilometrin säteellä pakkaamosta.
Tomaatit saapuvat pakkaamolle vihreissä muovihäkeissä, jotka pestään ja desinfioidaan jokaisen käytön jälkeen. Yhteen laatikkoon mahtuu noin 17 kiloa tavallisia tomaatteja tai noin 13 kiloa pienempiä helmitomaatteja. Häkistä käy ilmi, miltä tilalta ja minä päivänä tomaatit ovat pakkaamolle saapuneet, eikä eri viljelijöiden tomaatteja sekoiteta.
Laadunvalvonta on Närpiön Vihanneksella muutenkin skarppia käsityötä. Pakkaamolla ihmiskädet ja -silmät erottelevat tomaatit kauppoihin lähtevään ykköslaatuun sekä kakkoslaatuun, joka päätyy elintarviketeollisuuden käyttöön. Kakkosluokan tomaatit ovat muuten yhtä laadukkaita, mutta niissä voi olla pieni kolhu tai nirhauma pinnassa. Luokkalajittelun jälkeen pakkaamossa lajitellaan tomaatit vielä koon ja värin perusteella omiin laatikoihinsa.
”Ei ole vielä ihmiskättä ja -silmää parempaa laaduntarkkailijaa”, kehaisee myynti- ja markkinointijohtaja Jonas Lundström Närpiön Vihannekselta.
Pakkaamolla tomaatit piipahtavat vain pikaisesti, sillä ne lähtevät kauppoihin vuorokauden sisällä siitä, kun ne ovat pakkaamolle saapuneet.
Kasvihuonevihannekset edistävät kansanterveyttä
Pakkaamolta tomaatit ja muut
kasvihuonevihannekset lähtevät ensin kauppoihin ja sieltä keittiöihin, muun muassa Satokausi-keittiöön. Satokausikalenteri ja Närpiön Vihannes ovat tehneet yhteistyötä jo vuosia, ja tässä ajassa maailma onkin muuttunut melkoisesti.
Kotimainen kasvihuonetuotanto on yli puolittanut ilmastovaikutuksensa reilussa kymmenessä vuodessa. Pakkausten ilmastovaikutukset on saatu minimaalisiksi, ja Patrik Siggin kaltaisten pioneerien ansiosta viljelymenetelmät ovat kosolti kestävämpiä kuin aiemmin. Närpiön Vihanneksen kasvihuonetomaatti onkin tätä nykyä tuontitomaattia parempi valinta.
Suomalaisten suosikkivihanneksia ovat kurkku ja tomaatti, ja keskivertosuomalainen popsii niitä kumpaakin yli kymmenen kiloa vuodessa. Suurin osa kurkuista ja tomaateista tulee kasvihuoneista, iso osa Närpiön Vihannekselta.
”Kurkku ja tomaatti ovat volyymiltaan niin merkittäviä raaka-aineita, että se näkyy kansanterveydessä. Närpiön Vihannes tuottaa jatkuvasti meille uusia vihanneksia sekä tuttujen vihannesten eri lajikkeita, joten yksittäisenä toimijana se on melkoinen pioneeri myös kansanterveyden edistämisessä”, sanoo Satokausikalenterin perustaja ja toimitusjohtaja Samuli Karjula.
Karjula muistuttaa, että kasvihuonevihanneksilla on tärkeä rooli myös suomalaisen ruokakulttuurin muokkaajana.
”Närpiön Vihannes on opettanut meitä käyttämään esimerkiksi italialaisen ruokakulttuurin San Marzano –tomaattia. Harva meistä olisi osannut edes uneksia kymmenen vuotta sitten, että sitä voi ostaa suomalaisista ruokakaupoista tuoreena”, sanoo Karjula.
Karjula kiitteleekin Närpiön Vihannesta hyvästä yhteistyöstä ja ennen kaikkea siitä, että närpiöläiset kuuntelevat kuluttajien toiveita herkällä korvalla.
”Uskon, että seuraavalla kerralla täällä vieraillessani maistelen jälleen jotain uutta vihannesta, jonka kotimaisesta tuotannosta en ole osannut edes uneksia, kuten erilaisia thaimunakoisoja ja viidakkokurkkuja, joita ei enää tarvitse raahata tänne toiselta puolen maapalloa”, sanoo Karjula.
Tutustu Närpiön Vihanneksen muihiin mielenkiintoisiin artikkeleihin Satokausikalenterin sivuilla. Muista myös seurata Närpiön Vihannesta Instagramissa @narpionvihannes.
Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme runsaasti reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.
