Kaikkien tuntema sesonkiherkku parsa on yksi herkimmistä kasviksista. Yksi keino estää ruokahävikkiä syntymystä on raaka-aineiden tuntemuksen lisääminen. Tällä tavalla hävikki vähenee ja me kuluttajat saamme entistä parempia kasviksia. Tässä meidän vinkkimme parsan maun säilyttämiseksi.
Valkoiset parsat korjataan yleensä käsin.Välittömästi sadonkorjuun jälkeen versot suojataan auringon valolta ja ne liotetaan kylmässä vedessä. Sadonkorjuun jälkeinen nopea jäähdytys on säilyvyyden kannalta välttämätön. Tuoreita parsoja PITÄISISÄILYTTÄÄVALOLTASUOJATTUNA lähellä nollaa olevassa lämpötilassa aina valmistukseen saakka. Valitettavasti tämä ei toteudu ruokakaupoissa, eikä välttämättä tukussa tai maahantuonnin yhteydessä. Lopputuloksena on violetiksi muuttunut ja makunsa menettänyt puutunut parsa.
PARSAA EI OLETARKOITETTUVARASTOITAVAKSI
Parsa (Asparagus) voidaan laskea sesonkiherkkujen aateliin ja se painii samassa sarjassa uusien perunoiden ja mansikoiden kanssa. Perinteiset parsa-alueet ovat Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Sveitissä ja Italiassa. Näissä maissa parsa pyritään tarjoamaan mahdollisimman tuoreena, joten lounaalla tarjottava parsa on korjattu saman päivän aamulla.
Meilläkin täällä Suomessa parsan tuoreudessa kannattaa olla mahdollisimman tarkka. Valolta suojattu ja riittävän viileässä säilytetty parsa säilyy hyvänä muutaman päivän ajan, joten laadukkaan tuontiparsan saaminen myös Suomessa olisi mahdollsita. Tuoreen parsan tunnistaa kiinteästä ja napakasta varresta. Kun varsia hankaa kevyesti yhteen niistä pitää lähteä narskuva ääni
Jos sinun pitää jostain syystä säilöä parsaa hankkimisen jälkeen, niin kääri varret kosteaan keittiöpyyhkeeseen ja pidä parsaa jääkaapin alaosassa. Muut hajut ja maut tarttuvat helposti parsaan, joten tämä toimenpide estää sitä ja hidastaa varsien puutumista.
ÄLÄHEITÄMITÄÄNROSKIIN
Mikäli parsa pääsee puutumaan tai et luota omiin keittotaitoihisi kannattaa varret grillata. Hieman huonompikin raaka-aine maistuu erinomaiselle grillattuna. Sivele varret öljyllä ja grillaa välillä kääntäen 6-10 minuuttia. Parsat ovat voineet puutua hieman tyviosasta, joten ennen nauttimista varsi katkaistaan siitä kohti, mistä se napsahtaa käsin vääntämällä. Tyviosan pätkistä voi keittää vaikkapa parsakeittoa tai niitä voidaan hyödyntää muissa sosekeitoissa.
P.S. Parsa voitti viikon kasvis -äänestyksen, joten lisätietoa on luvassa pian.
Teemme mielellämme yhteistyötä ruokakauppojen tai muiden alan ammattilaisten kanssa ympäri Suomea. Mikäli sinulla on satokauden kasviksiin tai sesonkiruokailuun liittyvä idea, ota meihin yhteyttä. Voit vinkata meille ideasi myös Twitterissä ja Instagramissa @kausikalenteri tai Facebookissa..
Äänestimme viikon kasvikseksi sitruunan. Hyvän ruoan salaisuus on suolan, makean, happamuuden, karvauden ja umamin tasapaino. Jos ruoasta puuttuu hapokkuus, niin maku jää vaisuksi. Sitruunan avulla saadaan moneen ruokaan tarvittava hapokkuus. Lähestyvä vappu tekee tästä upeasta raaka-aineiden makua korostavasta hedelmästä ajankohtaisen. Kaiken lisäksi Berna (Verna)-lajike on sesongissa Espanjassa, josta Suomeen tuodaan vuosittain yli 1 200 000 kiloa sitruunoita.
Sitruuna (Citrus limon) on sitruspuu, jonka hedelmää kutsutaan samalla nimellä. Sitruuna on tunnettu lääke- ja maustekasvi jo muinaisista ajoista asti. Tämän keltaisen ja kirpsakan hedelmän on uskotaan auttavan mm. yskänrokkoon, painonnousuun, ampiaisten puremiin, ruuansulatushäiriöihin, kohonneeseen verenpaineeseen, suonikohjuihin, yskään, psoriaasiin ja jopa ummetukseen.
YLEISTIETOA JA HISTORIAA
Sitruunat ovat yleensä soikeita keltaisia hedelmiä ja niiden muoto, väri, kuoren paksuus ja siementen määrä vaihtelee lajikkeen mukaan. Sitruunapuita kasvaa ja kasvatetaan niin trooppisilla kuin subtrooppisillakin alueilla. Kasvupaikan suhteen sitruuna on vaativa kasvis, eikä se kestä hallaa. Sitruunat kärsivät monia muita hedelmiä vähemmän kasvitaudeista ja niiden kuljetuskestävyys sekä säilyvyys on erinomainen.
Tällä hetkellä maailman suurimmat sitruunantuottajamaat ovat Italia, Espanja ja Kreikka. Alunperin se on kotoisin Himalajan eteläpuolelta Intiasta. Sitruunaa viljeltiin jo muinaisessa Egyptissä ja Europpaan sen arvellaan saapuneen Aleksanteri Suuren mukana, Persian kautta Kreikkaan. Sitruuna yleistyi Etelä-Euroopassa arabien valtaannousun myötä 800-luvulla. Kolumbus vei tämän hedelmän Amerikkaan vuonna 1493.
YLEISIMMÄTSUOMEENTUOTAVATLAJIKKEET
Primofiori:
Suomessa yleisimmin tarjolla oleva sitruuna on primofiori. Se saatetaan välillä sotkea erääseen italialaiseen sitruunalajikkeeseen, jonka satokauden nimi on primofiore. Tällä seikalla ei tavallisen kuluttajan kannalta ole mitään merkitystä, kun seuraa sitruunan alkuperämaata.
Primofiori on Espanjan viljellyin lajike ja se muodostaa yli 60 prosenttia koko maan sitruunatuotannosta. Se on runsassatoinen ja nopeakasvuinen lajike, jonka hedelmät ovat pieniä, pyöreitä ja mehukkaita. Sen satokausi alkaa lokakuussa ja kestää aina helmikuun loppuun. Satoa korjataan 2-3 kertaa sesongin aikana.
Sitruunan hyvän säilyvyyden ansiosta sesongin viimeisiä, tavallista suurempi kokoisia, hedelmiä voi löytää vielä tälläkin hetkellä kotimaisista ruokakaupoista. Ne saattavat olla jopa mandariinin kokoisia ja mehuukkuutensa ansiosta ovat täydellisiä hedelmiä siman valmistuksessa.
Berna (Verna):
Berna on Espanjan toiseksi viljellyin sitruuna ja Suomessa tämän lajikkeen kauppanimi on Verna. Puut ovat isoja, mutta piikittömiä. Hedelmä on keskikokoinen ja sen tyven puolella on selkeästi erotettava “kaula” ja päässä selvä nystyrä.
Pääsato alkaa helmikuun puolessa välissä ja kestää aina heinäkuulle. Puu tuottaa kaksi satoa vuodessa, mutta syksyllä alkava jälkisato ei ole kaupallisesti merkittävää. Silloin hedelmät ovat yleensä vihertäviä ja siemenettömiä. Niitä saatetaan värjätä tai käsitellä kaasulla värin parantamiseksi. Tällä hetkellä pääsato on parhaimmillaan ja Vernat sopivat myös erinomaisesti siman valmistukseen.
Espanjalaisten sitruunoiden sesongin ulkopuolella, meille tuotavat sitruunat tulevat pääsääntöisesti Etelä-Afrikasta tai Etelä-Amerikasta.
SITRUUNANROOLIKEITTIÖSSÄ
Sitruuna liittyy kiinteästi Välimeren ruokaan ja juomaan. Sen kuorta ja mehua käytetään erilaisten ruokien maustamiseen. Sen kuoressa on runsaasti aromaattisia öljyjä ja sitä voidaan hyödyntää monin tavoin. Sitruunan ruoka-aineiden makua korostava vaikutus tekee siitä ainutlaatuisen kasviksen keittiössä. Sillä voidaan maustaa myös erilaisia juomia ja sen hedelmää voidaan käyttää lukemattomissa pää- ja jälkiruoissa.
Sitruunan mehu toimii myös marinadeissa lihan mureuttajana.
Hyvän ruoan salaisuus on suolan, makean, happamuuden, karvauden ja umamin tasapaino. Jos ruoasta puuttuu hapokkuus, niin maku jää vaisuksi. Sitruunan kirpeä mehu taittaa liikaa rasvaisuutta ja raikastaa monet liha-, kala- tai kanaruoat. *Sitruunan avulla saadaan moneen ruokaan tarvittava hapokkuus,*jolloin makunautinto onnistuu varmasti.
Vaikka sitruuna säilyy pitkään, niin se on herkkä etyleenille. Sitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien hedelmien, kuten avokadojen, banaanien, omenien tai tomaattien läheisyydessä. Kypsiä hedelmiä kannattaa säilyttää viileässä noin +10 – +14 asteen tuntumassa
Yhdestä sitruunasta saadaan mehua noin puoli desilitraa. Mehun heruttamista voi edistää käyttämällä halkaistua hedelmää puoli minuuttia mikrossa. Toinen tapa on pyöritellä hedelmää pöytää vasten ennen sen halkaisemista. Ennen puristamista hedelmälihaan kannattaa tökkiä pieniä koloja veitsellä.
MUITASITRUUNAANLIITTYVIÄUSKOMUKSIA
Sitruunalla on viruksia torjuvia ominaisuuksia limoniini-nimisen ainesosan ansiosta. Sitä löytyy sen kuoresta, mutta myös mehusta. Sitruunasta löytyy glukoosin imeytymistä hidastavaa pektiiniä, joka on kylläisyyden tunnetta ylläpitävää ravintokuitua. Pektiini ja sitruunahapot hidastavat sokerin imeytymistä, joka estää verensokerin nopeaa laskua.
Emäksiset ampiaisen pistot aiheuttavat iholla ärsytystä, joten hapan sitruunamehu voi auttaa vaivaan. Tätä vinkkiä voi kokeilla myös mäkäräisten ja hyttysten pistoihin. Ruuansulatuksen tukena sitruuna toimii lisäämällä sitä paistettuun ruokaan. Sitruunamehu tekee ruuasta helpommin sulavan, koska sen hapot imeytyvät ruuan rasvoihin. Kun sitruunan mehu ja hedelmäliha hajoavat vatsassa, ne tuottavat kaliumkarbonaattia, joka vähentää vatsahappoja. Limoniini voi auttaa myös närästysoireisiin.
Yskänlääkkeissä käytetään sitruunaöljyn sisältämää ekspektoranttia, joka lisää liman eritystä. Yskää voidaan yrittää hillitä kotitekoisella sitruunamehulla tai teellä.
P.S. Vaikka eri simaohjeiden valmistusaika vaihtelee kolmesta päivästä viikkoon, niin paras sima syntyy viikossa. Juoman annetaan käydä ensin vuorokausi huoneenlämmössä ja sen jälkeen pullotettua simaa säilytetään 5-6 vuorokautta viileässä ennen nauttimista. Tässä simaresepti vuodelta 1909.
P.S. Jos haluat sitruunasi luomuna, jolloin kuoren hyödyntäminen onnistuu helpommin, voit tilata ne Raakatorin verkkokaupasta.
Kauppahalli24 ja Satokausikalenteri aloittavat markkinointiyhteistyön satokauden kasvisten käytön edistämiseksi.
12.4.2015 Tiedote – Vapaa julkaistavaksi.
Koko viikon parhaat kasvikset helposti verkosta
Kauppahalli24 ja Satokausikalenteri aloittavat markkinointiyhteistyön satokauden kasvisten käytön edistämiseksi.
”Pohjoismaiset ravitsemussuositukset kehottavat meitä syömään vähintään puoli kiloa kasviksia päivässä. Vuodessa tämä tarkoittaa noin 183,5 kiloa kasviksia. Vuoden 2012 Ravintotaseen mukaan söimme reilu 120 kiloa tuoreita kasviksia henkilöä kohden. Asian korjaamiseksi kehitimme Sesonkikassin, jonka viikoittainen sisältö ylittää varmasti ravitsemussuositusten mukaisen tason”, sanoo Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula.
Ruokaverkkokauppa sopii konseptiin mainiosti. Kerralla isomman määrän tilaaminen verkosta on helppoa, kun ostoksia ei tarvitse kantaa itse kotiin. Sesonkiruoka on luonnollisesti edullista, sillä satokauden kasvisten hyvä saatavuus pitää hinnat maltillisina. Oikein säilytettynä useat kasvikset pysyvät hyvinä viikkojen ajan.
Sesonkikassin sisällöstä noin puolet koostuu avomaalla kasvaneista kotimaisista vihanneksista ja juureksista. Hedelmien ja marjojen osalta siihen valitaan aina sesongin parhaat maut. Tällä tavalla ruokavalio pysyy monipuolisena, eikä ruokailusta tule tylsää.
“Haluamme Kauppahalli24:ssä tarjota asiakkaillemme parasta laatua. Hedelmät ja vihannekset ovat parhaimmillaan juuri satokaudellaan. Yhteistyössä Satokausikalenterin kanssa valitsemme asiakkaillemme viikoittain tarvittavat hedelmät ja vihannekset. Kausiajattelu itsessään on laatua ja edullisuutta, mutta ennen kaikkea ekologisuutta. Kauppahalli24:n toimintamalli mahdollistaa hävikin minimoinnin. Me emme varastoi tuotteita vaan hankimme tuotteet vasta asiakkaitten tilausten perusteella. Tällöin oikea määrä kasviksia löytää oikeat asiakkaat. Kauppahalli24 on luonnollisesti tuorein”, kertoo Kauppahalli24 tuoteprosessijohtaja Jarmo Aho.
Kasvisten käytön lisäämiselle ja monipuolistamiselle suomalaisten ruokavaliossa on haastava keksiä negatiivisia vaikutuksia.
”Millaiset vaikutukset voisivat olla 100 000 viikoittain myydyllä Sesonkikassilla kotimaiselle ruoantuotannolle, ruokakulttuurille tai kansanterveydelle?”, Karjula pohtii.
Lisätiedot:
Samuli Karjula, Sesonkia Oy / 0440265164, samuli.karjula@satokausikalenteri.fi
Jarmo Aho, Kauppahalli24 / 0405235874, jarmo.aho@kauppahalli24.fi
