Puutarhasta pöytään

Kaikki irti kasviksista

Turkulaiset puutarhurit Wiivi ja Riikka tuovat Satokausikalenterin blogiin tietoa ruoan kasvattamisesta ja vinkkejä kotipuutarhaan. Lue myös edelliset Puutarhasta pöytään- postaukset.

Kun ostamme kasviksemme kaupasta, unohdamme helposti niiden alkuperän ja merkityksen ravinteiden kierrossa. Porkkanan tai punajuuren matka siemenestä lautaselle on pitkä. Kasvi on ensin itänyt siemenestä otollisissa olosuhteissa. Se on kerännyt ravinteita sekä vettä, yhteyttänyt auringon valon vaikutuksesta kasvattaakseen lopulta herkullisen ravinteikkaan juuren, jota me porkkanaksi tai punajuureksi kutsumme. Sen viljely on vaatinut aikaa, työtä ja oikeat olosuhteet.

Kotipuutarhurille ensimmäiset omat porkkanat ovat suorastaan ihmeellinen asia. Tällä kunnioituksella olisi syytä kohdella myös ostettuja kasviksia. Ne kannattaa hyödyntää kokonaisvaltaisesti. Tsekkaa myös vinkit yrttien käyttöiän pidentämiseen täältä.

Naatit talteen ja käyttöön

Kesällä useita suomalaisia vihanneksia myydään nippuina kaupoissa. Nippuporkkanan- tai punajuurikkaan naatteja, eli maanpäällisiä osia, ei kannata heittää hukkaan, sillä ne ovat herkullista pestoainesta. Korvaa vain perinteisen pestoreseptin basilika vihannesten naateilla ja nauti. Useimmat naatit sopivat myös pataan tai salaattiin. Tärkeää on huomioida naattien puhtaus. Luomukasvisten naatteja voi syödä huoletta ilman pelkoa mahdollisista torjunta-aine jäämistä.

Itänyt kasvis on potentiaalinen kasvi!

Hyödyntämällä itäneet kasvikset vähennät ruokahävikkiä ja otat todella kaiken irti kasviksista. Itänyt sipuli tai valkosipuli lähtee kasvattamaan vartta, jos istutat sen multaan. Sipulin vartta voi käyttää ruoanlaitossa kuten sipuliakin. Jos itänyt sipuli on vielä kiinteä ja hyvinvoivan oloinen, voi sen tietysti käyttää ruokaan sellaisenaankin. Kesällä sipulin varret kasvavat reippaasti ulkonakin.

Versomaan lähteneelle inkiväärille tai kurkumalle kannattaa antaa mahdollisuus. Parhaimmillaan itäneestä maavarren palasta lähtee kasvamaan useampia versoja ja ajan kanssa myös lisää maajuurta. Inkiväärissä myös lehdet ovat syötäviä, ne maistuvat hieman miedommin kuin maavarsi, jota yleensä syödään. Inkivääri ja kurkuma ovat lämpöisten olosuhteiden kasveja, joten niiden kasvatusta kannattaa kokeilla kasvihuoneessa tai sisällä.

Myös porkkanan tai punajuuren kannoista voi kasvattaa uutta versoa esimerkiksi salaattiin käytettäväksi. Aseta kannat lautaselle, jossa on vettä ja vaihda vesi säännöllisesti. Viikossa näkyy jo vihreää.

Puutarhurin on hyvä ymmärtää, että mikään ei ilmesty tyhjästä. Ravinteiden kierto on olennainen osa puutarhan hoitoa. Kasvisten syömisestä syntyy usein enemmän tai vähemmän biojätettä, kuoria ja kantoja. Nämä kannattaa ehdottomasti kompostoida, joko kompostorin tai bokashin avulla ja hyödyntää myöhemmin puutarhan ravintona. Bokashi, joka vie huomattavasti vähemmin tilaa, on potentiaalinen vaihtoehto myös kerrostaloasujalle. Pöydästä takaisin puutarhaan matkaavat kasvisten naatit ja kuoret palaavat ravinteiden kiertoon seuraavana kesänä mullaksi kompostoituneena.

Tutkivat puutarhurimme löydät myös somesta: valokuvaajamme @puutarhuriikka jakaa upeiden kuvien lisäksi paljon hyödyllistä puutarhatietoa ja vinkkejä taimikasvatukseen. Tekstivastaavamme @wiivikoskela jakaa kuvia ja ajatuksia niin arjesta kuin puutarhastakin.

Hyötykasvien hyvinvointi

Tänä kesänä Satokausikalenterin blogi päivittyy myös puutarhakuulumisilla. Turkulaiset puutarhurit Riikka ja Wiivi tarjoavat vinkkejä ja tietoa ruoan kasvattamisesta itse. 

Chili vaatii säännöllistä lannoitusta tuottaakseen paljon satoa.

Edellisessä postauksessa jaoimme vinkit taimien hankintaan ja istutukseen. Nyt on aika miettiä jatkoa – miten hyötykasvit saa kukoistamaan ja tuottamaan satoa parvekkeella tai puutarhassa.

Puutarhurilta usein kysytään yleispäteviä hoito-ohjeita kaikille kasveille, mutta sellaisia ei tahdo löytyä. Kasvia tarkkailemalla ja olosuhteet huomioon ottamalla pääsee kuitenkin pitkälle. Perustarpeita kasveilla ovat vesi, valo ja ravinteet.

Kastelu

Jokainen hyötykasvi tarvitsee vettä, toiset enemmän, toiset hieman vähemmän. Kastelun tarpeeseen vaikuttaa suuresti kasvilajin lisäksi kasvupaikan olosuhteet, sekä kasvualustan koko. Isompi multamäärä varastoi enemmän vettä. Aurinkoinen tai tuulinen sää lisäävät kastelun tarvetta. Satoa tuottaakseen useat kasvit vaativat säännöllistä kastelua, esimekiksi tomaattia voi joutua kastelemaan kesäisin aurinkoisella seinustalla jopa muutaman kerran päivässä.

Multaan kasvin lähelle kätketty kanankakkavarasto toimii kestolannoituksena, jota kasvi voi käyttää tarpeen mukaan.
Kasvatusalustan multaa voi parannella ennen istutusta vaikkapa kompostimullalla.

Lannoitus

Kasvi saa ravinteita mullasta, mutta satoa tuottaakseen se vaatii usein säännöllistä lannoitusta. Puutarhan yleiskastelulannoitteet ovat helppokäyttöisiä. Hyötykasveille valitse aina syötäville kasveille sopiva lannoite. Useimmissa lannoitepurkeissa on ohjeet eri kasveille.

Ruohosipulista kannattaa nyppiä nuput pois, jotta satoa saadaan jatkuvasti.

Erilaiset tarpeet

Hyötykasveja on laidasta laitaan, joten niiden hoito-ohjeetkin hieman eroavat toisistaan. Toisille riittää sopiva paikka pihalla ja kesän sateisuudesta riippuen kastelu tarpeen mukaan. Tällaisia kasveja ovat useimmat juurekset ja kaalit.

Enemmän hoitoa vaativat esimerkiksi tomaatit. Runkotomaatit on syytä tukea heti taimesta lähtien. Niistä täytyy poistaa varkaita ja loppukesästä sadon kypsymisen varmistamiseksi ne on syytä latvoa. Tomaatti tarvitsee myös reilusti ravinteita. Helpompi versio tomaatista on pensastomaatti, jota ei useimmiten tarvitse tukea, latvoa eikä varkaita poistaa.

Tomaatin varkailla tarkoitetaan lehtihankoihin kasvavia uusia versoja.

Huomioitavaa lasitetulla parvekkeella ja kasvihuoneessa

Hedelmiä tai marjoja tuottavat kasvit voivat tarvita pölytystä tuottaakseen satoa. Luukut säännöllisesti auki siis ja pölyttäjät sisään. Toinen hyvä syy avata parvekkeen tai kasvihuoneen luukkuja on tuuletus. Aurinkoisena päivänä lämpötila suljetussa tilassa nousee hyvin äkkiä liian korkeaksi jopa kuumuutta rakastaville tomaateille ja chileille.

Huomioitavaa avomaalla

Avomaalla kitkeminen ei lopu taimien istuttamisen tai kylvön jälkeen, vaan sitä on syytä jatkaa koko kesän, jotteivat rikkakasvit vie hyötykasvien elintilaa. Monet rikkakasvit sopivat kuitenkin kompostin sijaan lautaselle, lisää tietoa villiyrteistä löydät täältä.

Katteen käyttäminen kasvimaalla vähentää kitkemisen tarvetta huomattavasti. Esimerkiksi oljilla voi peittää maan hyötykasvien ympäriltä, jolloin rikkakasveille ei jää tilaa kasvaa.

Tutkivat puutarhurimme löydät myös somesta: valokuvaajamme @puutarhuriikka jakaa upeiden kuvien lisäksi paljon hyödyllistä puutarhatietoa ja vinkkejä taimikasvatukseen. Tekstivastaavamme @wiivikoskela taas toimii esimerkkinä siitä, miten paljon reissaava kerrostaloasujakin voi kasvattaa ruokaa itse.

Vinkit taimiostoksille ja istutukseen

Tänä kesänä Satokausikalenterin blogi päivittyy myös puutarhakuulumisilla. Turkulaiset puutarhuriopiskelijat Riikka ja Wiivi tarjoavat vinkkejä ja tietoa ruoan kasvattamisesta itse. Edelliset Puutarhasta pöytään-postaukset löydät täältä.

Itse kasvatetut taimet alkavat olla valmiita ulos istutettaviksi. Sisällä venähtäneet tomaatin taimet kannattaa istuttaa syvemmälle multaan. Tomaatti kasvattaa lisää juuria mullan alle jääneeseen varteen.

Säiden lämmetessä viherpeukalot heräävät ja saattaa syttyä palava halu laittaa kädet multaan. Jos taimikasvatukset ovat jääneet tänä keväänä tekemättä niin ei hätää, nyt on hyvä aika marssia puutarhalle taimiostoksille!

Ennen taimiostoksille lähtöä

Mieti, mihin haluat hyötypuutarhasi perustaa. Eri paikkoihin ja olosuhteisiin sopivat erilaiset kasvit. Parvekepuutarhurin kannattaa suosia pienikasvuisia lajikkeita. Ottamalla huomioon tulevan kasvupaikan olosuhteet jo taimikaupoilla varmistat puutarhasi satoisuuden. Huomiota kannattaa kiinnittää kasvupaikan aurinkoisuuteen ja tuulisuuteen. Kasvilajeja valitessa on hyvä myös ottaa selvää valitun kasvin hoitovaatimuksista etukäteen – näin osaat valita sopivan helpon tai haasteellisen kasvin.

Lämpöä vaativat kasvit, kuten tomaatti (kuvassa) ja chili viihtyvät lasitetulla parvekkeella tai kasvihuoneessa.

Vinkit taimiostoksille

Kiinnitä huomiota näihin:

  • Kasvin yleinen olemus on reipas, ei nuupahtanut.
  • Tasaisen vihreä väri on useimmiten terveen merkki.
  • Hyvinvoivat juuret ovat vaaleat.
  • Ötökät: Isoilla puutarhoilla on vaikea välttää kaikkia kasvituholaisia. Merkkejä, jotka viittaavat haitallisiin vieraisiin kasvissa, ovat esimerkiksi reiät lehdissä. Useimmat tuholaiset oleilevat lehtien alapinnoilla, joten kurkkaus sinne voi olla tarpeen.

Karanteeni

Jos huomaat taimessasi vaikkapa muutaman kirvan niin peli ei ole menetetty. Pidä kasvi erillään muista, esimerkiksi pesuhuoneessa ja suihkuttele lehtien ylä- ja alapinnat huolellisesti muutaman päivän ajan mäntysuopavedellä, näin pääset eroon tuholaisista, eivätkä loput kasvit joudu vaaraan.

Ikkunalla kasvaneet herkät taimet reipastuvat päästessään ulkoilmaan. Taimet kannattaa tukea tarvittaessa.

Karaisu

Kasvi on todennäköisesti ollut puutarhalla melko optimaalisissa olosuhteissa, joista siirtäminen suoraan ulos on sille shokki. Jotta vältytään paleltumilta tai palaneilta lehdiltä, taimia kannattaa karaista, eli totuttaa ulkoilmaan pikkuhiljaa. Käytännössä karaisu tapahtuu ulkoiluttamalla taimia noin viikon ajan ennen ulos istuttamista. Ensimmäisinä päivinä taimet ovat ulkona puoli tuntia, parin päivän päästä tunnin tai kaksi, lopulta aikaa pidennetään koko päiväksi. Karaistavat taimet asetetaan suojaisaan paikkaan. Suora auringonpaahde tai kova tuuli voivat olla pikkuisille liikaa heti alkuun.

Avomaalla maan muokkaus, kitkeminen ja mahdollinen lannoitus tehdään ennen istutuksia.

Ennen istuttamista

Taimet kastellaan hyvin edellisenä päivänä. Hyötykasveja voi kasvattaa niin avomaalla, kasvatuslaatikoissa, kasvihuoneessa, kuin ruukuissakin. Ruukkua tai kasvatuslaatikkoa käyttäessä on huomioitava kasvin tilan tarve, useimmiten juurekset tarvitsevat enemmän syvyyttä kuin esimerkiksi salaatit. Kasvatusastian koko vaikuttaa myös kasteluntarpeeseen – isompi multamäärä varastoi enemmän vettä.

Kasvihuone tai terassi on syytä kuurata mäntysuopavedellä ennen uusien taimien saapumista, näin pidetään huolta viljelyhygieniasta.

Näin istutat taimen:

  1. Kaiva multaan hieman juuripaakkua isompi kuoppa. Avomaalla kastele kuoppa tarvittaessa.
  2. Aseta taimi kuoppaan niin, että juuripaakun yläreuna peittyy juuri ja juuri mullalla.
  3. Täytä kuoppa kevyesti tiivistäen. Ruukussa tai ämpärissä mullan pinta kannattaa jättää reilusti astian reunaa alemmas, ettei kasteluvesi valu pois.
  4. Kastele reilusti.

Jos istutat taimesi ulos, ja viileät säät yllättävät, kannattaa turvautua hallaharsoon herkkien taimien kohdalla. Parvekkeella ruukuissa asustavat taimet voi siirtää sisään hallayön uhatessa.

Yrttiä istuttaessa kannattaa poistaa turhan suuret ja huonokuntoiset lehdet, sekä katkoa latva jotta yrtti haaroittuu. Ruukussa tai kasvatusastiassa salaojitus ja reikä pohjassa varmistaa, että ylimääräinen kasteluvesi pääsee pois.
Uuteen ruukkuunsa kotiutunut taimi iloitsee uudesta mullasta.

Tutkivat puutarhurimme löydät myös somesta: valokuvaajamme @puutarhuriikka jakaa upeiden kuvien lisäksi paljon hyödyllistä puutarhatietoa ja vinkkejä taimikasvatukseen. Tekstivastaavamme @wiivikoskela taas toimii esimerkkinä siitä, miten paljon reissaava kerrostaloasujakin voi kasvattaa ruokaa itse.